tiistaina, syyskuuta 02, 2008
Jotain hauskaa, jotain mahtavaa
On jotain hauskaa, on jotain mahtavaa. Olin niin iloinen sunnuntaina kulkiessani ne muutamat kerrat Halikon ja Sirkkulan väliä ja vielä ihan hyvillä mielin. Naureskeltiin Mikon kanssa, läppä kyllä lentää meillä molemmilla. Tiistaina ei ole nyt sitten ollut tätä meidän läpänheittoa, koska Mikolla oli nyt vapaapäivä, ei sitä ollut maanantainakaan, johtuen vapaapäivästä. Tiistai oli tosi hauskaa, kaikki oli tosi hyvin. Pihakokous taitaa olla tossa menossa, mä en tiedä paljonkaan, mitä siinä tapahtuu. Mutta kaikki on ollut tänään tosi hyvin!
maanantaina, syyskuuta 01, 2008
Kaupungilta tullessa...
No tänään oli sikäli ihmeellinen päivä, että Suokkaan Mikko oli paikkurissa, no enhän mä häntä juurikaan paikkurissa näe, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Muisti vieläkin, mitä juhannuksena tapahtui, hän joutui hakemaan myös toisen auton ihmiset, kun ensin oli saanut oman kuorman tyhjäksi. Sunnuntaina silittelin Jeppeä ja tänään kuljin emännän kanssa samaa matkaa paikkurissa. Joten meillä kyllä riitti tarinaa, saatiin toisemme iloiseksi!
Viimeinen keskiviikko, laulu
Tässä on tää laulu jonka lauloin viimeisenä kesäkeskiviikkoiltana. Laulun nimi on Ensimmäinen ja viimeinen.
Eivät kielet enkeleiden, eivät sanat viisaimmat, eivät uskon sankareiden teot suuret voittoisat, eikä salaisuuskaan suuri, ole minkään arvoinen tärkein vain jos puuttuu juuri: Jos rakkautta tunne en.
Vaikka kaiken omaisuuden nälkäisille jakaisin, enkä itselleni täällä mitään saisi takaisin, vaikka vihdoin hävittäisi minut tuli hirmuinen, sekin turhaksi vain jäisi, jos rakkautta tunne en.
Arvoitusta katselemme niin kuin peiliin hämärään. Vielä hiipuu rukouksemme, liekki sammuu pimeään. Rakkaus on ensimmäinen, rakkaus on viimeinen. Jälkeen taisteluiden näiden me nähdä saamme kasvot sen.
Eivät kielet enkeleiden, eivät sanat viisaimmat, eivät uskon sankareiden teot suuret voittoisat, eikä salaisuuskaan suuri, ole minkään arvoinen tärkein vain jos puuttuu juuri: Jos rakkautta tunne en.
Vaikka kaiken omaisuuden nälkäisille jakaisin, enkä itselleni täällä mitään saisi takaisin, vaikka vihdoin hävittäisi minut tuli hirmuinen, sekin turhaksi vain jäisi, jos rakkautta tunne en.
Arvoitusta katselemme niin kuin peiliin hämärään. Vielä hiipuu rukouksemme, liekki sammuu pimeään. Rakkaus on ensimmäinen, rakkaus on viimeinen. Jälkeen taisteluiden näiden me nähdä saamme kasvot sen.
sunnuntaina, elokuuta 31, 2008
Iloinen sunnuntai
Hauska päivä tuli tästäkin, jotenkin vaan tuntui siltä, että päivästä tulee ihan hyvä. Kuinka kovasti sitä odottaa tässä kohtaa ensi viikkoa ja sitä, kun saa kirjapalkinnon. Olen iloinen siitä, kun voitin kirjapalkinnon, nyt kirjasin ylös sen jutun, millä olin osallistunut kilpailuun. Olihan se tosi hienoa, kun osallistuin, mullehan se tuuri aina käy!
lauantaina, elokuuta 30, 2008
Lauantaini
Oli tosi mahtavaa, kyllä! Kävin syömässä Rossossa, oli niin iso annos, etten oikein tahtonut jaksaa syödä sitä! Olin hyvällä mielellä, kun en ollut nähnyt Mummia koko viikkona, no ei kai nyt, kun ei hän ollut käynyt Salossa. Kuuntelen mahtavaa musiikkia, tää kappale on paras tässä levyllä. Olen niin onnellinen nähdessäni Leenan ja Mummin, miten tää päivä voi olla näin mahtava? Ruoka väsytti, mutta fiilis oli tosi mahtava! Kymmenestä lähtien kiersin kotilenkkini, kyllä mulla oli tosi hyvä päivä, nautin siitä tosi kovasti!
perjantaina, elokuuta 29, 2008
Hei vaan!
Olen iloinen siitä, että kaikki meni hyvin. Kuuntelen musiikkia, nyt mulla soi Exitin Riisuttu. Tänään on outoa, kun kesä loppuu, tosin mulla on vielä hyvää mieltä jäljellä, kaikki ne laulujutut, mitä olen tehnyt kesän aikana. Kaikista niistä jää hyvät muistot, joita kuljettaa syksyyn. Syksyllä on mukava aloittaa kaikkia hauskoja juttuja, mulla alkaa seuraavalla viikolla ranskan kurssi ja lausunta, hyvä kun ei ala siioninvirsiseurojen kanssa päällekkäin. Mahtavaa tää on, kaikki hyvin! Olin eilen paikkurilla ekan kerran liki neljään kuukauteen, hyvä mieli siitä jäi!
torstaina, elokuuta 28, 2008
Iloinen Naarilan reissumme
Oli tää viimeinenkin kerta ihan mukavaa, vähän haikeaksi se kyllä mielen veti. Mutta iloitsin jo etukäteen kahdesta mukavasta kerrasta, jotka ovat tiedossani, niillä kerroilla olen menossa Kesä-Angelaan. Mutta tää Naarilan viimeinen kerta sai mut tiedostamaan sen, että kesä on ihan oikeasti ohi. Mutta mä voin muistella, millainen se oli, koska minusta itsestäni tuntuu, että kesä on ollut hurjan mukava. Toivottavasti syksystä tulisi ihan samanlainen! Eihän sitä koskaan tiedä! Sain laulaa tämän viimeisen kerran, oli mahtavaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)