keskiviikkona, lokakuuta 01, 2008
Nyt alkoi lokakuu
Ja keli oli kyllä kuukauden nimen väärtti. Heti aamusta satoi, taitaa sataa vieläkin. Äitikin otti kaupungille lähtiessään sateenvarjon, kun ihan suorana tuli vettä. Tiistai oli kans tosi mahtava päivä, olin Märyn kierroksella ja auto 128 meni edeltämme Rappulaan. Olin löytänyt netistä just siitä autosta otetun kuvan, en ollut koskaan nähnyt ketään kuljettajaa, joka olisi innostunut yhtä kovasti kuin Jashar! Oli kyllä niin mahtava päivä tossa tiistaina, ranskan tuntikin sujui sentään kohtuullisen hyvin. Pientä keskittymisvaikeutta oli, mutta muuten tuntini oli ihan täydellinen!
sunnuntaina, syyskuuta 28, 2008
Oliko jokin unohtunut
Sunnuntaina en ollut unohtanut ystäviäni, en vaikka olisin mitä tehnyt. Kaikkein eniten oli mielessäni, miten Mikko on saanut lomalla ollessaan kuulla näistä Kauhajoen koulusurmista. Muistelisin, että hän olisi silloinkin ollut Vainiolla, kun Jokelan surmat olivat. Olikin, koska muutamaa viikkoa surmien jälkeen lähti kuskaamaan meitä Bergvikiin. Mutta olin hyvällä mielellä, kun keskiviikkona sain istua Salon kirkon, kotikirkkoni, penkissä ja itkeä pois sen järkytyksen, mikä surmista oli tullut. Tässä ja nyt, elämän pitää jatkua, myös minun!
maanantaina, syyskuuta 22, 2008
Oli kivaa maanantaina
Enää en harmitellut sitä, etten päässyt suoraan kuoroon. Minulla on nyt sitten koelaulu tiedossani, en vaan tiedä, koska se sopii Martti-kanttorille. Mulla on ihan hyvä fiilis lähtiessäni sitä laulamaan. Tänään täytän nyt sitten 33 vuotta, olen iloinen siitä, etten ole elänyt yhtäkään päivää turhaan. Laitoin Vainion Liikenteelle menevän kortin Kuirolle, siinä meillä oli tosi hauskaa harmitellessani sitä, kun en ollut muistanut ottaa aamulla mukaan. Mutta eihän se haittaa, kun se lähtee Kuirolta. Olen onnellinen kaikesta päivän aikana tapahtuneesta, se sai minut hyvälle mielelle!
sunnuntaina, syyskuuta 21, 2008
Asiasta toiseen...
Lauantain lehdessä oli mun koulukaverin kuolinilmoitus, kesällä oli ehtinyt täyttää 31 vuotta, eli siis pari vuotta mua nuorempi. Olen tässä yrittänyt selvitä isommasta shokista, joten sekin on onnistunut aika hyvin. Olen ollu ulkona vähän pihatöissä, haravoitiin takanurmikkoa. Ei vaan puhti riittänyt sitä loppuun asti tekemään, mutta saatiin sitä hommaa sentään vähän tehtyä. Olin tosi iloinen, kun saatiin hyvä mieli, sehän siinä hommassa olikin kaikkein parasta!
lauantaina, syyskuuta 20, 2008
Kaverin kuolema
Se todellakin pysäytti mut tänään. Lasse oli päivällä Halikosta tullessa paikkurissa, hän kysyi, muistanko tätä kyseessä olevaa nuorta miestä, Leppäsen Mikaa. Kyllä mä muistin, kun olin pari vuotta ollut hänen kanssaan yläkoulussa samaan aikaan. Se sai mut miettimään sitä, miten rajallista elämä ihan oikeesti on. Mika oli varmaan kuollut syöpään tai johonkin muuhun sairauteen. En ollut edes tajunnut sitä, ennen kuin näin kuolinilmoituksen tän päivän lehdessä. Jotenkin tuntuu, että mun pitäisi ottaa osaa muun perheen suruun, mutta kun mä en tiedä, miten mä sen tekisin. Mutta kai se siitä hahmottuu, kun aika kuluu...
tiistaina, syyskuuta 09, 2008
Ranskan opiskelut liikenteeseen!
Ranskan opiskeluja saan laittaa liikenteseen tänään, on tää niin mahtavaa! Käsin täytettävät ilmoittautumislomakkeet pitää kans täyttää nyt, koska siinä pitää olla allekirjoitus, että on valmis maksamaan kurssimaksun. Kirjasta lähtien tarvikkeet alkavat olla valmiina, joten ei muuta kuin opiskelut liikenteeseen ja reippaasti saa niitä laittaa. Katsotaan, miten hauskaa mulla onkaan tänään! Pikkuserkkuni on lähtenyt Ruotsiin kaveriaan morjenstamaan, tänään sitte 40 vuotta täyteen maailman upeimmalle pikkuserkulle!
sunnuntaina, syyskuuta 07, 2008
Salo-lauantai ja iloinen sunnuntai
Olin lauantaina koko päivän liikenteessä, Salo-päivänä riitti kaikenlaista mukavaa touhuamista. Olin Uskelan kirkon kellotornissa ja kiertoajelulla, torilla ottamassa vastaan yleisökilpailusta voittamaani kirjapalkintoa. Marita ottaa melkein aina Salo-päivän aikana minusta ja Halkilahden Jaakosta kuvan, niin hän teki nytkin. Edellissyksyinenkin on vielä jäljellä. Sunnuntaina olen voinut kerrankin viettää vapaapäivää, ensi viikko on aika tavalla täynnä. Joten vapaapäivä tuli ihan hyvään kohtaan, just sillä tavalla kuin olen odottanut sen tulevan. Ja kun lauantaina on ollut iloinen reissaamisen mieli, reissaaminen on ollut tosi mukavaa. Eikä olisi yhtään harmittanut, vaikka olisin mennyt Halikkoon!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)