Tosi surullista....

Ei olisi voinut surullisemmin perjantaipäivä alkaa. Lähdin kello yhdentoista aikaan kaupungille, ihmettelin, miksi paikkuri ei menekään Sillankulmaan, mihin se normaalisti menee. Kulkiessani Helsingintietä huomasin heti syyn, miksi se meni torille. Yöllä oli ollut tulipalo ja pelastuslaitos oli sulkenut Helsingintien kahden korttelin matkalta. Kaikkein surullisinta tässä tulipalossa on se, että kun Salotto on ollut kävijöilleen ja työntekijöilleen kaikki kaikessa, nyt sitä ei enää ole. Kai sille joku paikka löytyy jostain päin kaupunkia... Aila kertoi Lidian olleen poissa tolaltaan, no, kai sitä nyt on, kun tulee ja huomaa, että tuli on tuhonnut kaiken. Minäkin olin, kyynelsilmin kerroin Alangon Karille, että paikka on ollut minulle tärkeä. Kari rauhoitteli minua, että paikka löytyy ihan varmasti. Yhdestä jutusta olin iloinen, se oli se, että sain ostettua toisen tölkillisen Messina-juotavaa, josta pidän kovasti.